Kivun diagnosointiin käytettävät kuvantamistutkimukset auttavat lääkäreitä selvittämään kivun syitä ja suunnittelemaan tehokasta hoitoa. Oikea valmistautuminen tutkimuksiin on tärkeää luotettavien tulosten saamiseksi. Eri kuvantamismenetelmät soveltuvat erilaisiin tilanteisiin, ja potilaan on hyvä tietää, mitä odottaa tutkimusprosessin aikana. Valmistautuminen vaihtelee tutkimustyypin mukaan, mutta huolellinen valmistautuminen varmistaa sujuvan tutkimuksen ja tarkat tulokset.

Mitä kuvantamistutkimuksia käytetään kivun diagnosoinnissa?

Kivun diagnosoinnissa käytetään useita erilaisia kuvantamismenetelmiä, joista yleisin on magneettikuvaus (MRI). Magneettikuvaus soveltuu erityisesti pehmytkudosten, kuten lihasten, jänteiden, nivelten ja selkärangan välilevyjen tutkimiseen. Se on erinomainen menetelmä selkä-, niska-, olkapää- ja polvikipujen selvittelyyn.

Tietokonetomografia (TT) on toinen yleinen kuvantamismenetelmä, joka käyttää röntgensäteitä luomaan tarkkoja poikkileikkauskuvia kehosta. TT-tutkimus sopii erityisesti luuston ja luunmurtumien tutkimiseen sekä tilanteisiin, joissa magneettikuvaus ei ole mahdollinen.

Tavallinen röntgenkuvaus on edelleen käyttökelpoinen perusmenetelmä luuston ongelmien, kuten murtumien, nivelrikon ja luumuutosten havaitsemiseen. Se on nopea ja edullinen tutkimus, jota käytetään usein ensimmäisenä kuvantamismenetelmänä.

Ultraäänitutkimus on kivuton ja turvallinen menetelmä, joka soveltuu erityisesti pehmytkudosten, kuten lihasten, jänteiden ja nivelsiteiden tutkimiseen. Se on hyödyllinen esimerkiksi olkapään, nilkan ja ranteen vammojen selvittelyssä.

Kuvantamismenetelmän valinta riippuu kivun sijainnista, luonteesta ja kestosta. Esimerkiksi:

• Selkäkivuissa magneettikuvaus on usein paras vaihtoehto välilevyongelmien ja hermopuristusten havaitsemiseen
• Nivelkivuissa röntgen voi paljastaa nivelrikon, mutta magneettikuvaus näyttää paremmin rustovauriot ja nivelkierukkavammat
• Lihas- ja jännevammoissa ultraäänitutkimus tai magneettikuvaus tarjoavat tarkkaa tietoa
• Pään alueen kivuissa tietokonetomografia tai magneettikuvaus ovat ensisijaisia menetelmiä

Miten valmistaudun magneettikuvaukseen kivun diagnosoimiseksi?

Magneettikuvaukseen valmistautuminen on melko yksinkertaista, mutta muutamat tärkeät asiat on huomioitava. Yleensä voit syödä ja juoda normaalisti ennen tutkimusta, eikä lääkkeiden ottamista tarvitse keskeyttää, ellei lääkäri toisin ohjeista.

Pukeutumisessa kannattaa suosia mukavia, metallittomia vaatteita. Magneettikuvauksessa ei saa olla mitään metallisia esineitä, joten poista kaikki korut, kellot, hiuspinnit, silmälasit ja kuulolaitteet ennen tutkimusta. Myös meikkaamista kannattaa välttää, sillä jotkin meikit sisältävät metalliyhdisteitä.

Magneettikuvauslaitteessa on voimakas magneettikenttä, joten kerro aina etukäteen, jos sinulla on:

• Sydämentahdistin tai muu elektroninen implantti
• Metallisia implantteja, kuten tekoniveliä, ruuveja tai levyjä
• Metallisirpaleita kehossa
• Sisäkorvaproteesi
• Aivoaneurysmaklipsi

Jos sinulla on klaustrofobiaa eli ahtaanpaikankammoa, keskustele siitä lähettävän lääkärin kanssa. Joskus voidaan käyttää rauhoittavaa lääkitystä tai avoimempaa magneettikuvauslaitetta.

Kipualueen kuvantamiseen ei yleensä tarvita erityisvalmisteluja, mutta joissakin tutkimuksissa voidaan käyttää varjoainetta, joka ruiskutetaan suoneen. Tällöin sinun tulisi olla syömättä 2-4 tuntia ennen tutkimusta. Varjoaineesta on hyvä mainita etukäteen, jos sinulla on munuaissairaus tai olet aiemmin saanut allergisen reaktion varjoaineesta.

Mitä minun tulisi kertoa lääkärille ennen kivun kuvantamistutkimusta?

Ennen kuvantamistutkimusta on tärkeää kertoa lääkärille kivun tarkka sijainti, kesto ja luonne. Kuvaile, onko kipu jatkuvaa vai ajoittaista, terävää vai jomottavaa, ja mitkä asiat pahentavat tai helpottavat kipua. Nämä tiedot auttavat kohdistamaan kuvantamistutkimuksen oikealle alueelle.

Kerro lääkärille myös kaikista aiemmista vammoista, leikkauksista tai sairauksista, jotka liittyvät kipualueeseen. Aiemmat hoitoyritykset ja niiden teho ovat myös tärkeitä tietoja. Jos olet aiemmin käynyt kuvantamistutkimuksissa, mainitse niistäkin.

Lääkitystiedot ovat olennaisia, joten listaa kaikki säännöllisesti käyttämäsi lääkkeet, myös reseptivapaat kipulääkkeet ja luontaistuotteet. Kerro myös mahdollisista allergioista, erityisesti jos olet aiemmin saanut allergisen reaktion varjoaineesta.

Magneettikuvausta varten on erityisen tärkeää kertoa kaikista kehossa olevista metalleista ja implanteista:

• Sydämentahdistin tai defibrillaattori
• Keinoläpät, stentit tai muut sydänimplantit
• Sisäkorvaproteesit tai kuuloimplantit
• Insuliinipumppu tai muu implantoitu lääkeannostelija
• Tekonivelet, ruuvit, levyt, naulat tai muut ortopediset implantit
• Silmän sisäiset metallikappaleet
• Lävistykset, joita ei voi poistaa

Jos olet raskaana tai epäilet olevasi raskaana, kerro siitä ehdottomasti lääkärille. Vaikka magneettikuvaus on yleensä turvallinen raskauden aikana, röntgentutkimuksia pyritään välttämään erityisesti alkuraskauden aikana.

Miten kuvantamistutkimus tapahtuu käytännössä?

Kuvantamistutkimuksen kulku alkaa saapumisella kuvantamiskeskukseen, jossa sinun tulee ilmoittautua vastaanotossa. Ota mukaasi henkilöllisyystodistus, Kela-kortti ja lääkärin lähete, jos sellainen on. Saavuthan paikalle noin 15 minuuttia ennen varattua aikaa.

Ilmoittautumisen jälkeen sinua pyydetään täyttämään esitietolomake, jossa kysytään terveystietoja ja mahdollisia esteitä tutkimukselle. Ennen tutkimusta röntgenhoitaja käy vielä lomakkeen läpi kanssasi ja vastaa kysymyksiisi.

Tutkimushuoneessa sinua pyydetään riisumaan vaatteet ja korut kuvausalueelta ja pukemaan sairaalan antama vaate. Magneettikuvauksessa kaikki metalliesineet on poistettava.

Itse kuvantamistapahtuma vaihtelee tutkimustyypistä riippuen:

• Magneettikuvauksessa makaat tutkimuspöydällä, joka liukuu putkimaiseen laitteeseen. Tutkimus kestää 20-45 minuuttia ja laite pitää kovaa nakuttavaa ääntä. Saat kuulosuojaimet tai korvatulpat. Pysyt röntgenhoitajaan yhteydessä mikrofonin välityksellä.
• Tietokonetomografiassa (TT) makaat tutkimuspöydällä, joka liikkuu rengasmaisen laitteen läpi. Tutkimus kestää vain 5-15 minuuttia ja on yleensä kivuton.
• Röntgenkuvauksessa sinua pyydetään seisomaan tai makaamaan tietyssä asennossa, ja kuvaus kestää vain muutaman sekunnin.
• Ultraäänitutkimuksessa röntgenhoitaja tai lääkäri liikuttaa anturia iholla geelin kanssa. Tutkimus on kivuton ja kestää 15-30 minuuttia.

Tutkimuksen aikana on tärkeää pysyä liikkumatta, jotta kuvista tulee tarkkoja. Joissain tutkimuksissa saatetaan käyttää varjoainetta, joka ruiskutetaan suoneen. Se voi aiheuttaa lämmön tunnetta ja metallin makua suussa, mutta tuntemukset menevät nopeasti ohi.

Tutkimuksen jälkeen voit pukeutua ja lähteä kotiin. Jos sinulle on annettu rauhoittavaa lääkettä, et saa ajaa autoa, joten järjestä kuljetus etukäteen.

Milloin saan tulokset kivun kuvantamistutkimuksesta?

Kuvantamistutkimuksen tulokset ovat yleensä saatavilla 1-7 päivän kuluessa tutkimuksesta, riippuen tutkimustyypistä ja kiireellisyydestä. Joissain tapauksissa, kuten yksityisillä lääkäriasemilla, tulokset voivat olla saatavilla jopa samana päivänä.

Kuvantamistutkimuksen tulokset tulkitsee radiologi, joka on kuvantamiseen erikoistunut lääkäri. Hän kirjoittaa lausunnon, jossa kuvataan löydökset ja niiden mahdollinen merkitys. Tämä lausunto toimitetaan lähettävälle lääkärille, joka käy tulokset läpi sinun kanssasi.

Tulosten saaminen tapahtuu yleensä seuraavasti:

• Lähettävä lääkäri soittaa sinulle tuloksista
• Käyt vastaanotolla kuulemassa tulokset ja keskustelemassa jatkohoidosta
• Saat tulokset nähtäväksi sähköisen potilastietojärjestelmän kautta

Tulosten saamisen jälkeen lähettävä lääkäri keskustelee kanssasi löydöksistä ja niiden merkityksestä kivun kannalta. On tärkeää ymmärtää, että kuvantamistutkimuksessa havaitut muutokset eivät aina selitä kipua täysin. Joskus kuvissa näkyy muutoksia, jotka eivät aiheuta oireita, ja toisaalta kipu voi johtua syistä, jotka eivät näy kuvantamistutkimuksissa.

Tulosten perusteella lääkäri suunnittelee kanssasi jatkohoidon, joka voi sisältää:

• Lääkehoitoa kivun lievittämiseksi
• Fysioterapiaa tai muuta kuntoutusta
• Lisätutkimuksia, jos diagnoosi jää epäselväksi
• Lähetteen erikoislääkärille, kuten ortopedille tai neurologille
• Joissain tapauksissa leikkaushoitoa

Jos tulokset eivät selitä kipuasi riittävästi, lääkäri voi suositella muita tutkimuksia tai lähettää sinut toiselle erikoislääkärille. Kivun diagnosointi on joskus monimutkaista ja voi vaatia useita erilaisia tutkimuksia.