Polven röntgen ja ultraääni
Tämä sama koskee myös ”olkapään röntgen ja ultraääni” ja myös lähes kaikkien nivelten röntgen ja ultraääni -yhdistelmää.
Onko edellämainituissa sitten joku ongelma? Minun1) mielestä on. Näitä tehdään isoissa ketjuissa2) etenkin ”työterveyden piikkiin” runsaasti, koska työterveys maksaa ne mutta ei maksa järkevämpää tutkimusta. Maksajapolitiikka johtaa siis valitsemaan huonomman vaihtoehdon –> rahaa haaskautuu, diagnoosi viivästyy.
Nivelen röntgen ja ultraääni maksavat yhteensä listahintojen perusteella yli 500€ lähes kaikissa ketjuissa2). Vaikka tästä työterveys saisi 30-40% alennuksen, niin yhdistelmälle jää hintaa helposti 300-350€. Tämä on aika paljon, vai mitä?
Röntgenin ja ultraäänen yhdistelmästä ei useinkaan selviä ne todelliset vaivan syyt. Usein lähettävä lääkäri sen tietää, mutta kun maksaja yhdistelmälle löytyy, eikä paremmalle löydy maksajaa, niin se huonompi tehdään. Hyvin usein käy niin, että työterveyden piikkiin lähetetään potilas sitten ortopedille, joka sitten tilaa asiasta magneettikuvauksen, koska siitä se asia selviää. Usein tämä magneettikuvaus menee sitten potilaan piikkiin. Lopputulema taloudellisessa mielessä on kuitenkin se että ketju on saanut rahastettua potilaan työnantajaa tutkimuksista, joista oletettava hyödyllinen tieto on epätodennäköistä ja sitten potilas maksaa itse sen hyödyllisen tutkimuksen – kuullostaa järkevältä vai? Työnantaja siis maksaa turhasta ja potilas itse maksaa tuplana sen minkä työnantaja luuli tarjoavansa työntekijälleen, vai mitä?
Olisiko järkevää kuitenkin tehdä se oikea tutkimus suoraan? Eli suoraan magneettiin silloin kun se on järkevää. Sen magneettikuvauksen saa markkinoilta (meiltä ja muilta3) ) selvästi alle tuon röntgenin + ultraäänen hinnan.
Sama pätee myös työterveyden ulkopuolella, joskin lukumäärältään pienempänä. Usein ensin tilataan röntgen ja ultraääni ja lähetetään niiden vastausten kera potilas erikoislääkärille, joka kuitenkin haluaa sitten sen magneetin. Itse olenkin sitä mieltä että moneen asiaa magneettikuvaus on ns. perustutkimus, ja sitä voidaan tarvittaessa täydentää röntgenkuvauksella (lähinnä luumuutokset) ja harvemmin ultraäänellä.
Kannattaa siis miettiä, mikä radiologinen tutkimus on järkevin tehdä ensimmäisenä. Meille lääkärikoulussa opetettiin että röntgen on perustutkimus, joka pitää tehdä aina ensin. Mutta kun ei se näin aina ole. Nämä asiat pitäisi olla selviä kaikille kuvantamistutkimuksiin lähettäville lääkäreille, mutta valitettavasti maksajapolitiikka usein ohjaa asiat väärille raiteille. Potilas! Haasta lääkärisi, kysy magneettikuvauksesta, ehkä työnantajasi maksaa sen turhan rtg+uä -kombon sijaan?
Moni työnantaja käyttää palveluitamme työntekijöidensä hyväksi ja varmasti myös taustalla on kustannustehokkuus. Meille pääsee asiakkaaksi/potilaaksi matalalla kynnyksellä. Alkuun pääsee vaikka laittamalla sähköpostia info@hel… tai soittamalla meille.
PS. Röntgen on edelleen ensisijainen tutkimus moneen asiaan. Esim. keuhko-oireisiin keuhkokuva (thorax-rtg) on se oikea tutkimus lähes aina. Jos on usein poskiontelotulehdusta, niin se sivuonteloiden röntgenkuva (NSO-rtg) saattaa olla paikallaan jatkuvien mikrobilääkekuurien (ns antibiootit) sijaan. Murtumien parantumisen seuranta -> rtg, magneetilla usein hankalaa…
PPS. Minulla1) on ns. oma lehmä ojassa magnettikuvauksen puolestapuhumisen suhteen, mutta uskon että väittämäni ovat valtaosin totta. Saa haastaa, jos olet eri mieltä. Laita sähköpostia tai soita!
—