Magneettitutkimuksella saadaan elimistöstä turvallisesti paras mahdollinen anatominen kuva, jolla autetaan lääkäriä sairauksien ja vammojen diagnosoinnissa. Magneettikuvaus (MRI/MK) on magneettikenttään, radioaaltoihin ja ihmisessä olevaan veteen perustuva kuvantamismenetelmä.

Erityisen hyvin magneettitutkimus sopii mm. nivelten, selkärangan (kaula-, rinta- ja lanneranka), pään ja verisuonten kuvauksiin. Magneettikuvantamisen avulla voidaan löytää häiriöitä ja sairauksia jo varhaisessa vaiheessa, jolloin niiden diagnosoinnin ja hoidon onnistumisen todennäköisyys kasvaa.

Miten magneettikuvaus tehdään

Magneettikuvauslaitteessa on kuvausputki, joka on ilmastoitu, valaistu ja avoin molemmista päistä. Tutkittavaa pyydetään asettumaan makuulle vuoteelle, joka viedään magneettikuvauslaitteen sisään. Tutkimuksen ajan kuvattavan tulee maata magneettilaitteessa ja tutkittavan kohdan (esim. pää, selkä, polvi) tulee olla liikkumatta. Tämän onnistumiseksi kuvauksen aikainen asento pyritään saamaan mahdollisimman mukavaksi.

Kuvauslaitteesta kuuluu kuvauksen aikana voimakasta ääntä, jonka vuoksi kuvattavalle annetaan kuvauksen ajaksi kuulosuojaimet, joista hän voi halutessaan kuunnella musiikkia tai korvatulpat. Ahtaanpaikankammoisen potilaan tulee kertoa asiasta henkilökunnalle ennen tutkimusta. Tilannetta voidaan helpottaa lääkkeiden avulla.

Milloin magneettikuvausta ei voi tehdä?

Magneettitutkimusta ei tehdä henkilöille, joilla on sydäntahdistin, insuliinipumppu tai sisäkorvaproteesi. Kuvausta ei myöskään suositella kolmen ensimmäisen raskauskuukauden aikana.

Onko magneettikuvauksella haittavaikutuksia?

Koska magneettitutkimuksessa ei käytetä ionisoivaa säteilyä, siihen ei liity säteilyaltistusta kuten röntgentutkimuksiin. Kuvaus on sekä vaaraton että kivuton ja sopii myös lapsille.

Magneettikuvauslaite

Helsingin Magneettikuvauksella on käytössään Canon Orian 1.5T vahvakenttälaite. Modernissa kuvauslaitteessamme on markkinoiden laajin kuvausaukko (71 cm). Väljä kuvausaukko mahdollistaa mukavamman kuvaustilanteen kuin vanhan sukupolven ahtaammat putket. Laite on täysin uusittu vuonna 2022.

Polven magneettikuvaus

Polven magneettitutkimuksen kohteena voivat olla kasvaimet, murtumat, tulehdukset ja repeämät. Kuvissa näkyvät myös verenvuodot ja turvotukset sekä vamman ikä. Polven magneettikuvissa polvivammoissa usein viottuvat nivelkierukat ja ristisiteet näkyvät hyvin. Leikkaushoitoa edeltääkin usein magneettitutkimus.

Polven magneettitutkimus suoritetaan maaten tutkimuspöydällä magneettilaitteen sisällä ja polven yläpuolelle asetetaan kuvasignaaleja vastaanottava teline. Polvea kuvataan useasta eri suunnasta 20-30 minuutin ajan.

Lannerangan magneettikuvaus

Lannerangan magneettitutkimuksen kohteena voivat olla esim. kasvaimet, murtumat, ahtaumat, välilevynpullistumat tai MS-tauti. Tutkimuksessa potilas makaa magneettilaitteen tutkimuspöydällä. Lannerankaa kuvataan useasta eri suunnasta 20-30 minuutin ajan.

Magneettikuvausta käytetään runsaasti lannerangan vaivojen selvittelyssä. Kuvissa nähdään selkäytimen rakenne sekä hermoja mahdollisesti painavat muutokset kuten välilevyn pullistumat, selkäytimen ahtaumat tai nikamasiirtymät sekä selkää ympäröivät lihakset, joissa toisinaan esiintyy sairauksia. Leikkaushoitoa edeltää usein magneettitutkimus.

Pään magneettikuvaus

Magneetilla on mahdollista erottaa vähäisetkin aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat muutokset, kasvaimet ja Alzheimerin taudille tyypilliset rakenteelliset muutokset usein jo taudin varhaisvaiheessa. Lisäksi aivoverisuonistoa voidaan tutkia magneettikuvauksella ilman varjoainetta. Magneettitutkimuksessa päätä kuvataan useasta eri suunnasta 20-30 minuutin ajan.

Magneettikuvaus antaa lisätietoa kun epäilyksenä on mm.

• Aivojen verenkiertohäiriöt
• Epäily Alzheimerin taudista tai MS-taudista
• Epäily harvinaisista neurologisista sairauksista
• Epäily kasvaimesta
• Kuulon heikkeneminen
• Niskan ja hartian kiputilat
• Pitkittynyt päänsärky
• Pään vammojen jälkitilat
• Tinnitus
• Aivolisäkkeen kasvaimet ja toimintahäiriöt

Olkapään magneettikuvaus

Olkapään magneettitutkimuksen aiheina voivat olla esim. repeämät, murtumat tai tulehdukset. Tutkimuksessa kuvattavan olkapään ympärille asetetaan kuvasignaaleja vastaanottava kuvauskela. Olkapäätä kuvataan useasta eri suunnasta ja voidaan käyttää myös nivelensisäistä varjoainetta. Tutkimus kestää 20-30 min.

Vatsan alueen magneettikuvaus

Magneettikuvausta käytetään paljon vatsan alueen ongelmien selvittelyyn. Usein vatsaoireita selvitetään alkuun ultraäänellä. Mikäli siinä ei tule esille oireita selittävää voidaan edetä joko tähystystutkimuksiin (gastroskopia, kolonoskopia) tai vatsan magneettikuvaukseen.

Magneettikuvauksessa näkyvät hyvin kaikki vatsan alueen elimet. Sappitiet ja sappirakko kuvataan erillisellä ohjelmalla, mutta se tehdään yleensä muun vatsan alueen tutkimuksen yhteydessä.

Tarvittaessa käytetään laskimonsisäistä kontrastiainetta. Vatsan magneettikuvaus kestää 15-45 minuuttia tutkimuksen laajuudesta riippuen.

Eturauhasen, prostatan magneettikuvaus

Magneettikuvauksen käyttöä eturauhasen (prostata) kuvaukseen on viime vuosina tutkittu laajasti. Magneettikuvauksen tavoitteena on löytää tai poissulkea kliinisesti merkitsevä syöpä ja arvioida sen mahdollista levinneisyyttä.

Nykyaikainen eturauhasen magneettikuvaus suoritetaan ja arvioidaan PI-RADS versio 2 mukaan. PI-RADS v2 perustuu multiparametriseen kuvaukseen ja kuvien standardoituun arviointiin. Nykykäsityksen mukaan kontrastiaineen rutiininomainen käyttö ei ole tarpeen, mikä mahdollistaa tutkimuksen tekemisen kustannustehokkaasti. Joissain tapauksissa kontrastiaine kuitenkin tuo oleellista lisätietoa.

Magneettikuvauksella voidaan poissulkea kliinisesti merkitsevän syövän olemassaolo. Mikäli kuvauksessa löytyy epäilyttävä kohde, voidaan biopsiat kohdentaa tälle alueelle.